Operaatio jukkapalmu

Kolme vuotta sitten alkoi jukkapalmun pelastusoperaatio. Otin hoitooni lähes kuolleen jukkapalmun, jonka pitkän ja kapean varren päässä oli enää muutama lehti vähän vihreänä.

Diagnoosi: liikaa vettä, liian vähän valoa.

En saanut mädäntyvää vartta enää pelastettua, mutta sen juurella kasvanut pieni alku pelastui. Otin sen irti emostaan ja istutin samaan ruukkuun, jossa alkuperäinen kasvi oli.

Tarkalleen ottaen istutin poikasen mustaan muoviruukkuun, jossa on reiät pohjassa, jotta ylimääräinen kasteluvesi pääsee valumaan pois. Alkuperäinen ruukku on suojaruukkuna.

Tarkoitus on antaa jukkapalmu takaisin omistajilleen sitten, kun pieni alku on yhtä iso kuin hoitoon tullut alkuperäinen kasvi. Lehdet ovatkin jo melkein yhtä isot, mutta vartta ei ole vielä ollenkaan, koska olen pitänyt kasvia runsaassa valossa. Toisaalta on parempi, ettei vartta ole, jotta kasvilla on sitten varaa venyä pituutta ja pudottaa alimpia lehtiä, jos se joutuu vähäisempään valoon.

Mikä ei kuulu joukkoon?

Maaliskuun puoliväli, pelargonin taimet, joulukaktuksen kukinta?

Peikonlehti

Monstera deliciosa tässä, böö!

Sain synttärilahjaksi lahjakortin kukkakauppaan. Niinpä toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja hommasin itselleni peikonlehden. Se on niin kiehtova kasvi, että oli pakko hankkia sellainen useista varoituksista huolimatta. Peikonlehti kuulemma kasvaa niin isoksi, että olen jossain vaiheessa pulassa sen kanssa. Totean tämän asian tässä aivan tyynesti ja katselen peikonlehteni auki rullautuvia uusia lehtiä.

Helsingin Talvipuutarhan hoitajat ovat varmaankin pulassa. Heidän peikonlehtensä ovat niin isoja, että lehtien alla voisi pitää sadetta, ellei niissä olisi reikiä.

Mansikka ja pelargoni

Ihanaa, pääsin vihdoin aloittamaan kylvökauden, kun mansikka ja pelargoni oli aika laittaa alulle! :-)

Yritän edelleen epätoivoisesti saada mansikat onnistumaan, kun kerran siemeniä on vielä jäljellä. Viime kesänä kylmä kesäkuu hidasti kasvua, ja sitä edellisenä kesänä vihannespunkit hyökkäsivät juuri siinä vaiheessa, kun kukinta oli alkamassa.

Pelargoni on uutena kokeilussa. Olin aina ajatellut, että jos kasvatan pelargoneja, ne ovat tietenkin niitä perinteisiä tummanpunaisia mummon mökin ikkunalta. Totesin kuitenkin, että tummanpunainen pelargoni ei oikein sovi parvekkeelleni, jossa kasvaa sekaisin kaikenlaista. Niinpä tykästyin tähän vaaleanpunaiseen.

Aurinkoisia päiviä

Aurinkoisina kevättalven päivinä (puutarhurille helmikuu on kevättalvea) on todella vaikeaa keskittyä opiskeluun tai työntekoon, kun mielessä pyörivät vain puutarhajutut. Mitä kasvattaisin tulevana kesänä, miten sijoittelen änkeän kasvit parvekkeelle, miten järjestelen parvekkeen laatat ja kalusteet, millaisia viritelmiä teen parvekekasveille... ja milloin saa aloittaa ne kylvöt!

Perhosia

Keittiössäni asuu nykyään parvi kauniita perhosia.

Marraskuussa ihmettelin orkidean toisesta vanasta haarautuvaa kasvua. Se osoittautui uudeksi kukkavanaksi, josta kasvaneet nuput ovat nyt auenneet. Ihanaa! :)

Toiseenkin vanaan kasvoi uusi vana, johon ilmestyi yksi kukka ja taas uusi vana.

Valoisaa joulua!

... ja aurinkoista uutta vuotta!