Peikonlehti

Monstera deliciosa tässä, böö!

Sain synttärilahjaksi lahjakortin kukkakauppaan. Niinpä toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja hommasin itselleni peikonlehden. Se on niin kiehtova kasvi, että oli pakko hankkia sellainen useista varoituksista huolimatta. Peikonlehti kuulemma kasvaa niin isoksi, että olen jossain vaiheessa pulassa sen kanssa. Totean tämän asian tässä aivan tyynesti ja katselen peikonlehteni auki rullautuvia uusia lehtiä.

Helsingin Talvipuutarhan hoitajat ovat varmaankin pulassa. Heidän peikonlehtensä ovat niin isoja, että lehtien alla voisi pitää sadetta, ellei niissä olisi reikiä.

Mansikka ja pelargoni

Ihanaa, pääsin vihdoin aloittamaan kylvökauden, kun mansikka ja pelargoni oli aika laittaa alulle! :-)

Yritän edelleen epätoivoisesti saada mansikat onnistumaan, kun kerran siemeniä on vielä jäljellä. Viime kesänä kylmä kesäkuu hidasti kasvua, ja sitä edellisenä kesänä vihannespunkit hyökkäsivät juuri siinä vaiheessa, kun kukinta oli alkamassa.

Pelargoni on uutena kokeilussa. Olin aina ajatellut, että jos kasvatan pelargoneja, ne ovat tietenkin niitä perinteisiä tummanpunaisia mummon mökin ikkunalta. Totesin kuitenkin, että tummanpunainen pelargoni ei oikein sovi parvekkeelleni, jossa kasvaa sekaisin kaikenlaista. Niinpä tykästyin tähän vaaleanpunaiseen.

Aurinkoisia päiviä

Aurinkoisina kevättalven päivinä (puutarhurille helmikuu on kevättalvea) on todella vaikeaa keskittyä opiskeluun tai työntekoon, kun mielessä pyörivät vain puutarhajutut. Mitä kasvattaisin tulevana kesänä, miten sijoittelen änkeän kasvit parvekkeelle, miten järjestelen parvekkeen laatat ja kalusteet, millaisia viritelmiä teen parvekekasveille... ja milloin saa aloittaa ne kylvöt!

Perhosia

Keittiössäni asuu nykyään parvi kauniita perhosia.

Marraskuussa ihmettelin orkidean toisesta vanasta haarautuvaa kasvua. Se osoittautui uudeksi kukkavanaksi, josta kasvaneet nuput ovat nyt auenneet. Ihanaa! :)

Toiseenkin vanaan kasvoi uusi vana, johon ilmestyi yksi kukka ja taas uusi vana.