Puutarhurina kokopäiväisesti

Kevään viimeinen opiskelutyö on vihdoin tehty, joten pistin vauhtia puutarhapuuhiin ja palasin blogin äärelle. Kahteen päivään en ole tehnyt juuri mitään muuta kuin puutarhahommia. Ja tämä siis ei ole valitusta vaan hehkutusta. Jee! :) Yritän tehdä mahdollisimman nopeasti kaiken sen, mitä on pitänyt tehdä toukokuun puolivälin jälkeen mutta en ole ehtinyt.

Parvekekurkut, krassi ja kaksi orvokkia olivat kiireellisimmät koulittavat, ja ne ovatkin olleet jo pari päivää turvallisesti ruukuissaan. Tänään koulin tomaatteja, paprikoita, kelloköynnöksiä, auringonkukkia ja muutaman elämänlangan. Siinä hösellyksessä pudotin kelloköynnökset lattialle ja tietenkin elinvoimaisimmasta yksilöstä katkesi lehti. Nyt vain toivotaan parasta.

Kaikkia köynnöksiä en ole vielä koulinut. Elämänlanka kasvaa muutenkin hirveästi, eikä parveke ole ihan vielä valmis vastaanottamaan köynnöksiä, ne kun pitää laittaa heti lopullisille kasvupaikoilleen. Japaninhumala alkaa (toivottavasti) kiivetä seinää pitkin, niin ei sitä sitten voi enää siirtää toiseen paikkaan tai toiseen ruukkuun.

Joidenkin kasvien kasvu on ollut kituliaampaa kuin viime vuonna. En tiedä, miksi. Esimerkiksi auringonkukat ovat kasvaneet selvästi huonommin. Ehkä ne saivat liikaa kylmää liian aikaisin, kun tuuletin parvekkeen ovesta. Paprikatkin ovat jonkin verran pienempiä kuin viime vuonna.

Elämänlanka sentään kasvaa hulluna, vaikka purkki on pieni. Tomaatit ja kurkut ovat myös kasvaneet ihan hyvin.

Itää hitaasti?

Kylvin kymmenen siementä japaninhumalaa viikko sitten. Pussissa lukee ja olen sen muualtakin kuullut, että itäminen on hidasta ja epävarmaa. Nyt ovat kuitenkin kaikki siemenet itäneet! Sehän on tietysti iloinen asia, mutta jos kaikki kymmenen selviävät taimelle asti, niin saattaa tulla köynnösseinällä ja vähän muillakin seinillä turhan ahdasta. Japaninhumala on kuulemma ahkera kasvamaan ja kiinnittyy itsestään seinään, ja siksi juuri valitsinkin sen kokeiluun parvekkeelle.

En keksi muuta syytä japaninhumalan yllättävään itämiseen kuin sen, että liotin siemeniä tunnollisesti yhden vuorokauden vesilasissa. Samassa lasissa oli liotuksessa myös aitoelämänlangan siemeniä, jotka sitten halkesivat jo ennen kuin laitoin ne multaan. Sieltähän ne puskivat parin päivän kuluttua.

Sen sijaan useampi viikko sitten kylvetyistä kymmenestä krassin siemenestä on taimella vain yksi, ja lopuista ei näy mitään. Osasin kyllä odottaa tätä, koska viime vuonna oli sama ongelma.

Kylvin myös auringonkukkaa, kurkkua ja samettikukkaa, jotka ovat itäneet ihan odotetusti. Samaan aikaan kylvetyt kelloköynnökset ja mintut eivät ole itäneet, mutta se ei ole mikään ihme. Tarhaorvokit antavat edelleen odottaa itseään. Tuleekohan niistä mitään... Vasta kolme orvokkia on itänyt, mutta on sekin parempi kuin paljas multa.

Kurkkua en ole ennen kasvattanut. Tykästyin heti kasvin elinvoimaiseen ulkonäköön.

Kiivi on sittenkin köynnös!

Kiivit ovat saaneet aika paljon palstatilaa tässä blogissa. Nyt on taas pakko kirjoittaa kiiveistä, koska yksi niistä lähti vihdoin kiipeämään! :)

Kiivihän on köynnöskasvi, juu, ja olenkin ihmetellyt, kun omani ovat olleet tuollaisia pensaita ja kasvattaneet vain lehtiä, joiden välissä on vartta vain muutama sentti. Havainnekuva löytyy edellisestä postauksesta.

Tämän kevään kylvöistä kiivejä on itänyt jo useampi. (Mihinköhän laitan ne kaikki?) Keskimääräinen itämisaika on näköjään noin 10 viikkoa, eli täytyy vain jaksaa odotella eikä laittaa uutta satsia itämään varmuuden vuoksi, kuten minä tein.

Huhtikuun kylvöt

Taimet selvisivät pääsiäislomasta mainiosti. Vastikään koulituissa taimissa oli niin paljon multaa ruukuissa, että vesi riitti helposti neljäksi vuorokaudeksi. Rypälerasioissa olevat pikkutaimet vein hoitoon. Kannet vain kiinni ja rasiat päällekkäin paperikassiin. Taimille löytyi sattumalta juuri sellainen ammattikastelija, jonka löytymistä pidin täysin mahdottomana. Samalla löytyi lähipiiristä puutarhaharrastaja, jee! :) Nimittäin kun pyysin työkaverilta hoitopaikkaa taimille, hän sanoi taimieni mahtuvan hoitoon hänen omien taimiensa joukkoon :)

Ensimmäisenä itänyt kiivi on jo koulittu, ja nyt kiivejä on itänyt kolme lisää. Niitä saa kyllä odottaa, mutta hidas itäminen ja hidas kasvu alkuvaiheessa kuitenkin palkitsevat lopulta odottajan. Tässä kuvassa on viime keväänä kylvetyt kiivit, jotka meinasivat kuolla janoon joululomalla.

Tahaton kiduttaminen näköjään edisti kasvua, koska eniten kituneet yksilöt ovat nyt suurimpia. Alimmat lehdet tippuivat, mutta ylimmät lehdet ovat entistäkin näyttävämpiä.

Ja sittenhän voi mennä kukkapöydän viereen kyyhöttämään ja leikkiä olevansa viidakossa :)

Krassit kylvin viikko sitten. Niitäkin saa varmaan odottaa melko kauan ainakin viime vuoden kokemuksen perusteella. Jos edes muutama itää, niin kyllä siinäkin odotus palkitaan. Erityisesti krassin nuppu on mielestäni tosi hieno.

Netistä oli vaikea löytää yksiselitteistä ohjetta siitä, kylvetäänkö tarhaorvokin siemenet mullan alle vai päälle. Jos joku tietää, niin otan tiedon vastaan riemumielin. Siemenpussissa mainittiin kylvösyvyydeksi 0cm. Siitä päättelin, että siemenet itävät valossa. Kylvin tarhaorvokit viikko sitten, mutta varmuuden vuoksi peitin osan siemenistä ihan ohuella multakerroksella.

Kuvissa tomaattien ja paprikoiden tämänhetkinen tilanne. Piti laittaa jo tukikeppejä.

    
 

Kevään kukkaset

Pitkästä aikaa blogin äärellä :) Pitkästä ajasta syytän suuritöistä opiskelutehtävää, josta pääsin eroon kaksi päivää sitten.

Pääsiäislomalla oli ilahduttavaa seurata kevään etenemistä, haravoida äidin pihaa ja ihailla krookuksia.

Äidin kukkapenkistä löytyi myös villitulppaani eli kasvitieteellinen tulppaani. Se oli minulle täysin uusi tuttavuus, enkä sitä tulppaaniksi tunnistanutkaan. Kyseessä on ilmeisesti kääpiötulppaani eli Tulipa turkestanica. Aika erikoinen :)

Pari päivää ennen pääsiäistä huomasin työpaikkani lähellä viljalti sinivuokkoja. Innostuin heti ottamaan valokuvia, mutta ottamani kuvat eivät tee oikeutta todelliselle näkymälle. En varmaan ole niin hyvä valokuvaaja, että saisin asioita taltioitua sellaisina, kuin ne näen. Tai sitten sellaista kameraa ei ole vielä keksittykään, jolla moisen näkymän saisi talteen.

Huomenna pääsenkin sitten kylvöpuuhiin. Jee! :)

Maaliskuun kylvöt

Mansikan ja kiivin lisäksi kylvin maaliskuussa tomaatit ja paprikat. Kaiken muun aion kylvää vasta pääsiäisen jälkeen. Jos lähdemme pääsiäisenä reissuun useammaksi päiväksi, ei tarvitse rekrytoida tänne ketään puoliammattilaista kastelijaa, joka käy kerran päivässä ja osaa kastella suihkupullolla siemeniä ja pieniä taimia juuri sopivasti.

Mansikka ja kiivi

Mansikan ja kiivin siemenet kärsivät liian kosteasta mullasta, johon alkoi ilmestyä hometta. Viime vuoden kokemukset eivät olleet niin hyvin muistissa, että olisin osannut kastella sopivasti. Osa siemenistä varmaan pilaantui, koska mansikoista on itänyt vain puolet. Kiiveistä on itänyt yksi, mutta kiivi on melko epävarma muutenkin. Sain homeen tapettua, kun kastelin jonkin aikaa ihan minimaalisesti ja pidin kylvöastian kannen auki. Taimet lähtivät lopulta ihan hyvin kasvuun.

Kiivin ensimmäinen kasvulehti on kiivimäisen karvainen.

Mansikan taimet ovat niin pikkuruisia, mutta kasvulehtiä vaan pukkaa uhkaavasti, eli pian pitäisi jo koulia!

Paprika

Kylvin paprikan 8.3. Viikon kuluttua kylvöstä kaikki siemenet olivat itäneet. Osa siemenistä on peräisin kaupan pussista, ja osa on kerätty viime vuoden paprikoista. Kaikki siemenet ovat kuitenkin samaa Gourmet-lajiketta. Kylvin tänä vuonna pelkästään sitä, koska viime vuodelta on hyviä kokemuksia. Gourmetin väri on ihanan oranssi ja maku on mieto, makeahko, raikas ja rapsakka. Tässä kuvassa on viime kesän paprikoita.

Tomaatti

Viime vuodelta oli jäänyt yli kolme amppelitomaatin siementä, lajike Pendulina Red. Niiden lisäksi kylvin kuusi kaupan tomaatista otettua siementä. Minulle tomaatti on enimmäkseen koristekasvi, joka viihtyy lämpimällä länsiparvekkeellani ja tuoksuu hyvälle. Makunsa puolesta tomaatti on minusta ihan OK salaatissa ja ruuanlaitossa muutenkin, mutta kyllä kurkku maistuu paremmalta. Vaikka onhan se silti ihan kiva saada vähän satoa tomaatistakin. Myös tomaatti on kylvetty 8.3. Ensimmäiset itivät jo viidessä päivässä.

Pendulina Redin kaikki kolme siementä itivät, mutta yksi taimi jostain syystä nuupahti.

Kaupan tomaatista iti vain viisi, mutta myös näistä yksi nuupahti.

Tässä kaikki tomaatin taimet koulittuina. Muistisääntö on, että ruskeissa purkeissa on Pendulina Red.

Aika juoksee, ja minä juoksen perässä

Harmillista, etten ole hetkeen kirjoittanut tänne mitään. Syy tähän harmiin on tietenkin ajan puute.

Kotipuutarhassani on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista. Siemeniä on itänyt, uusia kylvöjä on tehty, multia vaihdettu. Onneksi taimet eivät lopeta kasvamistaan siksi aikaa, kun emäntä on liian kiireinen pitämään päiväkirjaa heidän elämästään. Tosin välillä melkein toivoin kasvun pysähtyvän hetkeksi, kun en meinannut pysyä taimien perässä. Valokuvia olen toki ottanut muisteluhetkeä varten, joka tapahtuu seuraavassa postauksessa.

Vaikka en ole tehnyt uusia postauksia vähään aikaan, olen ollut muulla tavalla aktiivinen blogielämässä. Kirjoitin ensimmäisen kommenttini ikinä, laitoin itselleni profiilikuvan ja lisäsin tuonne sivupalkkiin liity jäseneksi -namiskan :D Ooh wau, mikä saavutus! Siltä osin olen kyllä aika ylpeä itsestäni.

Uusin joulukaktus vissiin innostui saamastaan huomiosta netissä, kun se pukkasi yhden kukan vielä maaliskuussa.

Joulukaktusten nuputkin ovat niin nättejä.

Rönsyliljoistani parhaiten kasvava yksilö sai palkinnoksi isomman ruukun ja uutta multaa. Joku saattaa ihmetellä tätä ruukkuvalintaa, mutta tykkään tosiaankin eniten ruskeista kukkaruukuista.

Tein myös kokeilun. Mungpavun idätys meni joiltakin osin vähän pitkäksi, joten annoin sirkkalehtien kasvaa ja istutin muutaman taimen ruukkuun. Olivat varmaan istutusvaiheessa jo liian pitkiä selvitäkseen, mutta kunhan kokeilen. Ainakin vielä ovat elossa ja ovat kasvattaneet uuden lehtiparin.