Kultaköynnöksen pistokas

Otin yhdestä kultaköynnöksestäni latvapistokkaan, koska haluan uudelle kykkahyllylleni köynnöksen. Mietin kovasti, uskallanko leikata latvan. Pelkäsin, että kasvi kuolee, vaikka olinkin kuullut kultaköynnöksen olevan sitkeä kasvi. Minulla on ennestään viisi kultaköynnöstä, mutta ne kasvavat kaikki samassa ruukussa, joten en voinut vain siirtää yhtä niistä toiseen paikkaan. Lopulta uskalsin leikata latvapistokkaan, koska kasveja on tosiaan ennestään viisi, niin olohuoneen seinälle jäisi vielä kiipeilijöitä.

Pistokas juurtui nopeasti, mikä oli ihan odotettavissa. Se joutui silti lojumaan vesiastiassa niin kauan, että alkoi jo kasvattaa uutta lehteä :D

Lisääntymisoperaatio päättyi onnellisesti. Emokasvi ei kuollut vaan alkoi kasvattaa uutta versoa leikkauskohdan vierestä. Jee!

Kurkku rehottaa

Kurkku on osoittautunut juuri sellaiseksi kasviksi, jollaisista erityisesti tykkään. Se kasvaa nopeasti, köynnöstää, kasvattaa runsaasti isoja lehtiä, kukkii pitkään ja tekee hedelmiä, jotka maistuvat ihan kurkulta. Muutenkin meillä synkkaa hyvin, koska kurkku viihtyy aurinkoisessa ja lämpimässä eli juuri minun paahteisella parvekkeellani, missä ei monikaan kasvi viihdy yhtä hyvin.

Minulla on viisi kurkkua vierekkäin. Ne ovat kasvaneet jo sen verran pituutta ja haaroittuneet, ettei niistä enää pysty erottamaan, kenen varsi on mikäkin. Olin kuvitellut kasvattavani osan näistä roikkuvina. Hah! Nämähän tarraavat nopeasti kiinni mistä vain ja kasvavat vauhdilla ylöspäin.

Tyttökukan tunnistamisesta ei mennyt kauaakaan, kun huomasin hedelmän kasvavan jo hyvää vauhtia. En siis pölyttänyt näitä, eikä lasitetulla parvekkeellani ole hyönteisiä.

Nämä tosiaan kasvavat nopeasti. Seuraavassa hetkessä hedelmä olikin jo valmis poimittavaksi. Ja mikä ihmeellisintä, se tosiaan maistuu kurkulta.

Yksi varsi on kiivennyt parvekkeen verhoa pitkin ja tehnyt sinne hedelmän.

Unikko yllätti

En olisi uskonut, että silkkiunikon kasvattaminen ruukussa onnistuu heti ensi yrittämällä, varsinkin kun kylvin siemenet melko myöhään. Mutta niin se vain on puskenut nuppuja ja avannutkin yhden :) Nämä kasvit ovat varmaan suhteuttaneet kasvunsa ruukun kokoon. Luulin, että silkkiunikot olisivat isompia, mutta samapa tuo minulle. Ihan mahtavaa, että kukkivat :)

Tyttökukka

Tomaattiin ilmestyi vihdoinkin tyttökukkia. Nyt huomaan, että ne on helppo erottaa pojista, vaikka aluksi vähän epäröin. Tyttökukassa on tosiaankin se kurkun alku valmiina. Tällä hetkellä oletan, että näitä ei pidä pölyttää. Saa nähdä, mitä tapahtuu.

Ruiskaunokki kukkii

Kylvöstä kukintaan kului tosiaankin kuudesta seitsemään viikkoa, kuten siemenpussin kyljessä luvattiin. Kaikki yksilöt eivät vielä kuki, mikä varmaan johtuu ruukkukasvatuksesta ja kylmästä kesäkuusta. Nuppuja on ainakin paljon. Ruiskaunokki onnistui sen verran hyvin, että laitan sitä ensi vuonna useamman satsin eri aikoihin, niin saan nauttia kukinnasta pidempään.

Parvekkeen ensimmäinen kukkija

Yllätys oli suuri, kun huomasin kurkun avanneen ensimmäiset kukkansa jo nyt :-)
Lajike on parvekekurkku Bush Champion.

Nyt pitää vielä selvittää, pitääkö kukat pölyttää vai nimenomaan ei pidä ja ovatko nämä kukat emiä vai heteitä. Siemenpussissa ei ole mitään ohjeita.

Inspiroivia puutarhaideoita Nekalan siirtolapuutarhassa

Inspiroiduin vierailustani Nekalan siirtolapuutarhaan niin paljon, että laitan aiheesta vielä toisen postauksen. Nimittäin kohtasin puutarhassa todella paljon hienoja istutuksia ja mielenkiintoisia ideoita. Kaikista ei tullut otettua kuvaa, mutta laitan tähän joitakin esimerkkejä kuvien muodossa. Valokuvaamani kohteet ovat sellaisia, joihin itse tykästyin erityisesti, joista inspiroiduin ja jotka siis vastaavat omia puutarhamieltymyksiäni.

Omenapuun alla orvokki on hauskasti vinksallaan. Ihania nämä tällaiset omenapuut, joiden oksien alle mahtuu vaikkapa oleskelualue tai riippukeinu. Köynnös kiipeämässä puun runkoa pitkin kruunaa koko komeuden.

Tomaattia varten rakennettu lämmittävä seinusta on yksinkertaisuudessaan hieno. Tänä kesänä tämä onkin ollut todella tarpeen.

Oli jännää nähdä siirtolapuutarhassa ulkona ruukkukasveja, joita olen tottunut näkemään vain sisällä tavallisissa asunnoissa. Vinkeä idea tuoda huonekasvi siirtolapuutarhan palstalle.

Köynnöksillä ympäröidyt oleskelutilat ovat kiehtovia. Sellaisia oli useampiakin, mutta tuli otettua kuvat vain kahdesta.

Heinäseipäät kasvimaalla köynnöstukina on mielenkiintoinen keksintö.

Palstan omistaja arveli, että heinäseipäät varmaan sopisivat parvekkeellekin, ja mielestäni hän on oikeassa. Tykkään asua kaupungissa, mutta parvekkeestani haluan mahdollisimman luonnonläheisen ja maalaishenkisen.

Heinäseipäisiin voi myös kiinnittää naruja köynnöksiä varten.

Olen ihastunut pyöreänmuotoisiin luonnonkiviin, ja siksi tämä kukkapenkki kiinnitti huomiota. Tykkään myös siitä, että kukkapenkin reunalla on yhtenäistä matalaa kasvustoa ja itse kukkapenkissä kuitenkin vierekkäin kaikenlaisia kasveja, en tosin muista mitä, koska reunus vei huomioni.

Toinen jännä huomaamani tapa istutusalueen reunustamiseen ovat tällaiset hienot karahkat, tai miksikä niitä kutsutaan.

Amppelin kiinnittämiseen on käytetty samantyyppistä, kelottunutta(?) puuta. Tykkään tällaisen puun ulkonäöstä, ja mielestäni se sopii hienosti puutarhaan.

Tässä asetelmassa yhdistyy edellä esitellyt kaksi suosikkiani, puu ja kivet.

Puutarhassa on paljon kivoja vesiaiheita. Yksi mielenkiintoisimmista on mielestäni tämä, joka rakentuu vanhan kaivon pumpun viereen.

Tässähän näitä oli! :-)