Viimeinkin orvokkeja!

Ensimmäistä kertaa rupesi näyttämään siltä, että siemenestä kasvattamani orvokki voi sittenkin kukkia. Aiempina vuosina nuppuja ei ole imestynyt tai kasvatus on tyssännyt jo taimivaiheeseen. Nyt nuppuja on näkyvillä jopa kaksi.

Tänä aamuna kukinnon herkkä väri pilkotti ruukkujen takaa...

...mutta kukinnon tummuus toiselta puolelta oikein säikäytti :)

Kylvin orvokit siemensekoituksesta, joten toivottavasti toisetkin kaksi orvokkia paljastavat värinsä.

Kurkku kasvaa huimaa vauhtia

Viime kesän hyvien kokemusten perusteella kylvin tänä vuonna paljon kurkkuja.

En muistanutkaan, kuinka nopeasti nämä kasvavat. Kolmessa viikossa on tullut hurjasti edistystä...

... ja nyt näkyy jo ensimmäiset kukat!

Heti kun silmä välttää, kurkku tarraa kiinni ihan mistä tahansa ja kurkottaa yllättävän pitkälle myös muiden kasvien tukiin.

Paprika otti kirin

Viime viikolla reissusta tullessani yllätyin suuresti, kun huomasin paprikoiden ryhtyneen jo kukkimaan. Kasvit ovat vielä melko pienikokoisia, ja osa siirtämättä isompiin ruukkuihin.

Lajike on kaupan vihannestiskiltä ostettu makea suippopaprika, jollaista en ole ennen kasvattanut. Ehkäpä tällä on tapana kukkia aikaisemmin kuin muut kasvattamani paprikat. Yllätys aikaisesta kukinnasta oli erityisen riemastuttava, koska taimivaiheessa paprikat kärsivät harsosääskien hyökkäyksestä ja ehdin jo vaipua epätoivoon. Nyt tilanne näyttää taas paljon valoisammalta :)

Suikeroalpi, parvekkeen eka kukkija

Äidin pihalta saatu suikeroalpi rupesi kukkimaan ja vieläpä kaikista ensimmäisenä.

Aluksi ajattelin, ettei tämä lähde kasvuun ollenkaan, kun tottui olemaan alkukesän varjoisammassa paikassa äidin pihalla. Nyt suikeroilla on pituutta jo sen verran, että pitää varmaan miettiä tälle tilavampi kasvupaikka.

Ihastuttava Nekalan siirtolapuutarha

Avointen puutarhojen päivänä kävin taas Nekalan siirtolapuutarhalla. Aikomuksenani oli mennä tänä vuonna johonkin toisenlaiseen puutarhaan, mutta lopulta en voinut vastustaa Nekalan siirtolapuutarhan houkutusta. Auki olevista palstoista osa oli samoja ja osa eri kuin viime vuonna. Samoilla palstoilla oli jännää käydä uudestaan katsomassa, mitä kasveille kuuluu ja onko puutarhassa tehty muutoksia. Tässä koottuna retkeni ihanimmat löydökset.


Musta petunia on hätkähdyttävä.

Suojaisa löhöilypaikka rehevän palstan nurkassa kutsuu nauttimaan kesäpäivästä.

Tämä kasvihuone on tehty vanhoista ikkunoista.

Verenpisara kuin karkki.

Huussin vierestä löytyi ihanan sininen käsienpesupaikka.

Näissä kesäkeittiöissä kelpaa laittaa ruokaa ja tiskata.

Unikot vaan on niin ihania.

Sinivaleunikko on kuitenkin omaa luokkaansa.

Nämä hienot tikkaat on kuulemma saatu äitienpäivälahjaksi.

Orvokin ja mustasilmäsusannan pirteä yhdistelmä, ihanat värit.

Tummanpuhuvan punainen, suurikukkainen pioni teki vaikutuksen. Harmi, etten enää muista sen nimeä. Väri on oikeasti tummempi kuin tässä kännykkäkameran kuvassa.

Suloinen vesiaihe puiden varjossa.

Puutarhanhoito on iloista hommaa.